Klikkaamalla allaolevaa kuvaa pitäisi avautua suomentamani taulukko, josta näkyy eri kivunlievitystapojen oletetut vaikutustavat.
Alkuper. lähde: Simkin, P. & Bolding, A.: Update on Nonpharmalogic Approaches to Relieve Labor Pain and Prevent Suffering. Journal of Midwifery & Women's Health. Vol. 49 nro 6. 489-504. 2004. |
Vasemmanpuoleisimman sarakkeen alimmassa laatikossa pitäisi muuten mieluummin lukea rytmittää hengitystä ja liikettä - kuvaan eksynyt muotoilu on harvinaisen epäselvä.
Koetan ehtiessäni vielä myöhemmin tarkentaa eri menetelmien käyttötapoja. Kiinnostavaa artikkelissa oli esimerkiksi se, että emotionaalinen tuki oli kaikista tehokkain menetelmä, ja se koettiin tehokkaimmaksi silloin, kun sen tarjoaja oli yksinomaan yhden synnyttäjän tukemiseen keskittynyt henkilö, ei sairaalan hoitovastuussa olevaa henkilökuntaa ja muu kuin synnyttäjän kumppani tai lapsen isä. (Kumppanin tarjoamaa tukea ei aineistossa tutkittu.) Tukihenkilön tehtäviin kuuluu jatkuva läsnäolo, emotionaalinen tuki (kannustus, rohkaisu ja neuvonta), fyysinen huolenpito (erilaisten lääkkettömien kivunlievitysmenetelmien käyttö ja avustaminen), synnyttäjän toiveiden kuuntelu ja tiedonvälitys henkilökunnan ja synnyttäjän välillä. Ehkä ei olekaan kovin yllättävää, että tukihenkilön tai doulan läsnäolo koettiin tehokkaaksi. Koska lääkkeettömillä menetelmillä ei ole tarkoituskaan saada kipua kokonaan pois vaan tehdä siitä siedettävää, psykologiset tekijät korostuvat ja puhtaasti teknisillä seikoilla ei ole niin paljon vaikutusta.
Huomenna on käynti Kätilöopiston synnytyspelkopolilla. Pitäisi varmaan koota listaa mielessä liikkuvista asioista, muuten kuitenkin unohtuu kysyä jotain tärkeää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti